Hei taas pitkästä aikaa! Tän kuvatarinan osan kuvaus oli jokseenkin hankalaa, ja kun Faunan silmämekanismi lopetti toimintansa, olin arvatenkin todella hyvällä tuulella xD Muokkaustakin sain hyödyntää tässä, tosin se vaatii vielä harjottelua, joten kestäkää :')
Hyviä lukuhetkiä <3
~Vahinkoja sattuu~
*tytöt juoksevat kohti ääntä*
Sylvia: *huohottaa* Äkkiä nyt, joku voi olla loukkaantunut!
Erica: *puristaa Symppiksen kättä* Joojoo...
*Fauna ja Sylvia kiihdyttävät vauhtia*
-Toisaalla-
Frances: Kehtaatkin...
Michael: Pidä pääsi kiinni, niin tämä hoituu helpommin.
Frances: Ei...
Fauna: *lähestyy tilannetta*
Michael: *nostaa aseensa* Tässä vaiheessa on turha anoa armoa.
Fauna: *heittäytyy yllättäen siskonsa eteen* Juokse Frances!
*ase laukeaa*
Michael: *katsoo tilannetta jähmettyneenä, lasittunein silmin*
Fauna: *makaa maassa vaikertaen hiljaa*
Frances: *osoittaa aseensa kohti Michaelia* Painu helvettiin.
Fauna: *katsoo kivuissaan miestä, ajatellen* hänessä on jotain tuttua...
Michael: *kohottaa kätensä ja perääntyy*
Sylvia: *kirkaisee järkyttyneenä, peittäen suunsa käsillään*
*loput saapuvat paikalle, tajuten pian tilanteen*
Michael: *Tyttöjen huomion herpaantuessa, käyttää tilaisuuden hyväkseen, paeten paikalta*
Sylvia: *rientää Faunan ja Francesin vierelle*
Fauna: Selviänkö minä?
*Kaikki kerääntyvät huolestuneena Faunan ympärille*
Frances: Kyllä, olet kohta kunnossa. Se mies saa maksaa teoistaan.
Ää eikä, tää alkaa mennä jännäksi! Michael vaikuttaa niin kiinnostavalta jo tän perusteella, huhhuh ❤️ Hienosti sait kans tän veren tähän muokattua, vau <3 Oon niin iloinen et teet kuvatarinoita! Ootann jo innolla kaikkien ihmissuhteiden aukipuintia, vaikuttaa niin kiehtovalta jo nyt 8)
VastaaPoistaIhanaa taas lukea sun kommenttia, kiitos hirmusesti! <3 Nyt pitäs tässä itekki alkaa väsäämään juonta kasaan tarkemmin eikä vaan luottaa satunnaisiin ajatuksen pilkahduksiin x)
Poista