Tapaamme taas

 

Mulla onkin kaksi uutta osaa kuvatarinaa kuvattuna, ja nyt kipeenä ollessa onkin oikein hyvä aika alkaa koota niitä koneella tänne blogiin x) 

Picfic: Tapaamme taas

Fauna: Loitsun ainekset on pian kerätty. 

Fauna: *ääni väristen* Vaikeimpia lukuun ottamatta... 

Frances: *huokaisee* Tiedän tasan keneltä saisit loput tarvittavat. 

Fauna: *ilme kirkastuu* Niinkö? Keneltä? 

Frances: Michaelilta. En haluaisi sinun kohtaavan häntä, mutta hän ei ikinä suostuisi minun pyyntööni. 

Fauna: *innokaasti* Tottakai! Tai siis, eihän meillä taida olla muita vaihtoehtoja. 

Michael: *ilmestyy kuin tyhjästä* Olin kuulevinani nimeni mainittavan. 

Frances: *yrittää pitää äänensä tasaisena* Sattuipa sopivasti. Tarvitsemme apuasi. 

Michael: Kuka kysyy? 

Fauna: *kohottaa kätensä* Minä. 

Michael: *nyökkää* Hyvä on. 

Fauna: *empien* Me, tai siis minä... Tarvitsen ihmisen sydämen ja keuhkot. 

Michael: *hätkähtää* Mihin hittoon sinä sellaisia tarvitset?! 

Fauna: *niiskaisee* Aion tuoda ystävämme takaisin kuolleista. 

Michael: *silittää Faunan hiuksia* Selväksi tuli. Hankin ne sinulle, luota minuun. 

Frances: *katselee kaksikkoa ärtyneenä* 

Fauna: Kiitos. 

Frances: *tönäisee miestä vihaisena* Sinä. 

Michael: *katsoo Francesia epäluuloisena* 

Frances: *kuiskaa sähisten* Älä luulekaan, että pääset lähellemme näin helposti. Sinä tuhosit perheemme. On sinun syytäsi että vanhempamme ovat poissa. 

Fauna: *katselee tilannetta uteliaana* 

Michael: *hämmentyneenä* Mitä...? 

Frances: Älä esitä typerää. Hoida hommasi, luulisi työnkuvan olevan sitä sinulle ominaisinta. 

Fauna: *hymyilee anteeksipyytävästi ja vilkuttaa Michaelille, lähtien sitten siskonsa perässä kävelemään poispäin* 

Michael: *jää hiljaisena katsomaan tyttöjen loittonevia selkiä*